Tekstit koonnut: Kimmo Härjämäki

TUKIEN PÄÄKOHDAT HELPOSTI JA LYHYESTI

Tällä sivulla on lyhyesti esitelty joidenkin erityistukimuotojen hoitotapoja ja millaisille alueille tukea voi saada. Lomakenumero viittaa suoraan Maa- ja metsätalousministeriön lomakepalvelun sivulle lomake.mmm.fi, jolta voit sivuston oikean yläkulman painikkeen avulla avata itsellesi oikean hakulomakkeen.

Perinnebiotooppien ei-tuotannollisten investointien tuki

Perinnebiotooppien ei-tuotannollisten investointien tuki

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen

Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito

Monivaikutteisen kosteikon hoito

Monivaikutteisen kosteikon perustaminen ei-tuotannollisten investointien tuen avulla

 

PERINNEBIOTOOPIN HOITO

Tavoitteena saada nämä uhanalaistuvat luontotyypit ja niiden lajisto säännöllisen hoidon piiriin

Perinnebiotoopilla on merkkejä aiemmasta laidunnuksesta (vaihteleva puun ikärakenne, usein varpujen vähäisyys ja ruohokasvien, ainakin paikoittainen runsaus)

Perinnebiotooppeja Varsinais-Suomessa ovat kedot, erilaiset niityt (tuoreet niityt, joen- ja järven- ja merenrantaniityt), hakamaat, metsälaitumet, nummet ja lehdesniityt.

Perinnebiotooppeja hoidetaan niittämällä, raivaamalla puustoa ja pusikkoa. Laiduntaminen on lähestulkoon aina eduksi, mikäli laiduntavia eläimiä löytyy.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yksittäisen peruslohkon ala on vähintään 0,05 hehtaaria ja koko hankkeen ala on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria.

Lähialueesi inventoituja kohteita löytyy joko perinnebiotooppien inventointiraportista:Lehtomaa 2000 Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. Alueelliset ympäristöjulkaisut 160: 1 - 429.

Ja hoito-ohjelmasta, joka löytyy tästä: HOITO-OHJELMA

Lisäksi Varsinais-Suomessa on tehty useita maatalousluonnon monimuotoisuuden
yleissuunnitelmia, kooste tehdyistä suunnitelmista löytyy täältä
Lumo-lista

Tukea haetaan lomakkeella 253 tai yhdistykset 253B

 

PERINNEBIOTOOPPIEN EI-TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN TUKI

Perinnebiotooppi on arvokas, eli se on inventoitu ympäristöhallinnon toimesta tai se sijaitsee

Natura-alueella. Arvokkaita inventoimattomia kohteitakin löytyy, ja niillekin voi tukea saada, mutta arvojen toteamiseen kannattaa apua kysyä esim. Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta

Ei-tuotannollisen investointituen yhteydessä alue perusraivataan ja rakennetaan mahdollisesti laidunaidat ja -rakenteet

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yksittäisen peruslohkon ala on vähintään 0,05 hehtaaria ja koko hankkeen ala on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria

Tuen voi käyttää yhden tai kahden vuoden aikana

Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivauksessa ja aitaamisessa korvattavia kustannuksia ovat puiden ja pensaiden raivauksesta, raivausjätteen poistamisesta, aitaamisesta, rakennelmien ja latorakennusten kunnostamisesta, niitosta, laidunnuksesta ja hoitopäiväkirjan pitämisestä aiheutuvat kustannukset

Kustannukset perustuvat aiheutuneiden kulujen kuittitodisteisiin tai talkootyöstä pidettyyn vapaamuotoiseen tuntikirjanpitoon

Alueelle tulee hakea tämän jälkeen perinnebiotoopin hoitotukea

Tukea haetaan lomakkeella 196 tai yhdistykset 196B

 

LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMINEN

Soveltuvia kohteita ovat sellaiset alueet, jotka poikkeavat normaalista pelto- tai metsätalouskäytöstä lajistonsa, maiseman tai muun tekijän suhteen tai että siihen hoidon aikana pyritään.

Voivat käsittää myös peltoalueita tai pellolle perustettavia monimuotoisuuskohteita

Parhaimpia kohteita ovat etelänsuuntaan viettävät, usein paahteiset pellon reunavyöhykkeet, enimmäkseen 20 metriä leveitä, ellei laidunkäytön tai kulttuurihistoriallisten arvojen jäänteet ole näkyvissä pitemmälle

Alle hehtaarin kokoisen pellon metsä- ja niittysaarekkeet

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yksittäisen peruslohkon ala on vähintään 0,05 hehtaaria ja koko hankkeen ala on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria

Tukea haetaan lomakkeella 252

Monimuotoisuuskohteita löytyy esimerkiksi ympäristökeskuksen laatimista luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmista, joita Varsinais-Suomen alueella on tehty useita. Lista löytyy täältä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=18795&lan=fi

 

SUOJAVYÖHYKKEEN PERUSTAMINEN JA HOITO

Perustetaan pääsääntöisesti peltoalueelle, joka tulvii, viettää jyrkästi rantaan, on maalajiltaan helposti rankkasateiden mukana kulkeutava, omaa korkean ravinnepitoisuuden tai sijaitsee pohjavesialueella

Leveys vähintään 15 metriä. Hankalat pellot ja pohjavesialueiden pellot voidaan joissakin tapauksissa sisällyttää kokonaisuudessa tuen piiriin

Hoitona pysyvän nurmikasvin kylvö, vuotuinen niitto sekä lannoituksesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen. Vaikeiden rikkakasvien, esim. hukkakauran pesäkekäsittely on tapauskohtaisesti, luvanvaraisesti sallittu

Niitetty heinä tulee kerätä pois alueelta ja sen saa hyödyntää. Niitto tulisi ajoittaa lintujen pesimäajan jälkeen

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yksittäisen peruslohkon ala on vähintään 0,05 hehtaaria ja koko hankkeen ala on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria

Tukea haetaan lomakkeella 211
 

MONIVAIKUTTEISEN KOSTEIKON HOITO

Kosteikkojen tarkoituksena on pidättää ravinteita ja kiintoainesta. Pienet vesialueet ovat käyneet maaseutumaisemassa harvinaiseksi, joten niitä lisäämällä voidaan parantaa niin lintujen, rapujen ja kalojen elinolosuhteita, kuin myös kohentaa maisemaa

Tukea voidaan hakea alueelle, jossa peltoa on yli 20 % koko valuma-alueesta

Laajoilla valuma-alueilla riittävän laajan kosteikon perustaminen voi olla maanomistusolosuhteista tai muista syistä johtuen vaikeata aivan jokien alajuoksuilla

Tukea haetaan lomakkeella 262 tai yhdistykset 262B

Kosteikoista lisää Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21561&lan=fi

MONIVAIKUTTEISEN KOSTEIKON PERUSTAMINEN EI-TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN TUEN AVULLA

Ei-tuotannollista investointitukea voivat hakea viljelijöiden lisäksi myös yhdistykset, kuten kylä- tai riistanhoitoyhdistykset

Varsinais-Suomessa kosteikkoja kannattaisi perustaa soveltuvilla kohdilla myös erikoiskasvien, esim. vihannesten viljelyyn keskittyneillä alueilla, joilla maaperään kohdistuu lannoituksen ja keinokastelun myötä muita alueita kovempaa kuormitusta. Lisäksi kosteikkoihin tulevaa ravinteikasta vettä voitaisiin hyödyntää ainakin juureskasvien kasteluvetenä

Ei-tuotannollisessa investointituessa hyväksyttäviä kuluja ja tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi ruokamultakerroksen poiskuljettaminen, kosteikon rakenteiden muotoilu, kiviaineksen kuljettaminen, penkereitten muotoilu ja mahdolliset istutukset

Alueelle tulee hakea perustamisen jälkeen kosteikon hoitosopimusta

Kosteikkokohteita löytyy esimerkiksi ympäristökeskuksen laatimista kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmista, joita Varsinais-Suomen alueella on tehty useita. Lista löytyy täältä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=18795&lan=fi

Kosteikon pinta-ala on vähintään 0,5% valuma-alueen pinta-alasta (so. pienien kosteikkoketjujen perustaminen jokivarsien latvaosiin, kuin yhden ison perustaminen suistoalueelle on niin taloudellisesti, käytännön toteuttamisen kannalta kuin lopputuloksen kannalta parempi ratkaisu).
Laajoilla valuma-alueilla riittävän laajan kosteikon perustaminen voi olla maanomistusolosuhteista tai muista syistä

Tukea haetaan lomakkeella 195 tai yhdistykset 195B

 

Soita ja kysy erityistukiasioista meiltä yhdistyksestä! Lisäksi olemme päätoimisesti töissä laajalla rintamalla maatalouden vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä hankkeissa, joten apua ja ratkaisuja kysymyksiin varmasti löytyy.

MMK, Agrologi amk Kimmo Härjämäki 040 5196545 kimmo.harjamaki (ät) vsperinnemaisemat.net

Metsäntalousinsinööri Eriika Lundström - 040 717 8797 eriika.lundstrom (ät) vsperinnemaisemat.net