Lauantaina 17.2.2007 Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys talkoili Irmeli Karjalaisen hienoilla katajasaarekkeilla Kemiön Mattbölessä yhteensä 8 talkoolaisen voimin. Koneitakin oli varmasti tarpeeksi - saarekkeilla päristeltiin parhaimmillaan kahden moottorisahan ja kahden raivaussahan voimin. Karjalaisen katajasaarekkeille on haettu vuonna 2006 perinnebiotoopin hoitotukea, onhan alue vanhaa laidunta. Lauantaina ehdimme vasta aloitella lohkolla, jonka nimi on Puolukka. Nimi kertoo alueen olevan uhanalaista kangasketoa, vaikkei luontotyypin edustavuus lajistollisesti tätä nykyä olekaan kovin korkea. Muutamat lajit, kuten juuri puolukka, kanerva, keltamatara, lampaannata ja ketoneilikka indikoivat kangaskedon lajistoa.

Laidunnuksesta on kulunut useita kymmeniä vuosia, mutta maaperän karuuden vuoksi umpeenkasvu ei ole ollut suurinta mahdollista. Katajapusikko oli kuitenkin paikoitellen lähes läpipääsemätön ja nuorta mäntyä ilmestynyt oli monin paikoin. Laajoja niittymäisiä alueita löytyi silti yhä . Männyt saivat raivauksen myötä kyytiä ja parhaimmista katajistakin jäi jäljelle vain valioyksilöt - pylväsmäiset tai muuten maisemallisesti edustavat pensaat. Myös suuremmat, matalalatvuksiset männyt, pihlajat ja muutamat koivut saivat jäädä lisäämään alueen maisemallista vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta. Myös muutaman kuusi-sekapuutiheikön jätimme linnuille suoja- ja pesimispaikoiksi.

Kohde oli myös mielenkiintoinen koealue, koska työväestä löytyi niin tukialueen suunnittelija kuin kohteen tukiasioita käsitelleitä virkamiehiä. Suunnittelijat usein pähkäilevät kustannuslaskelman kanssa ja esimerkiksi raivaukseen kuluvien työtuntien arvioiminen on ollut äärettömän vaikeaa. Kustannuslaskelma kun on ehdoton määriteltäessä kohteille ympäristötuen erityistukitasoja. Usein tulee miettineeksi, meneeköhän työtunnit aina yläkanttiin, mutta talkoopäivä osoitti, että sitä vaaraa ei useimmilla alueilla liene. Näin oli myös lohkon Puolukka kohdalla. Hoitosuunnitelmassa alueen perusraivaukseen oli laskettu 32 tuntia. Lauantaina talkoiden yhteydessä käytimme jo noin 30 tehokasta henkilötyötuntia lohkolle ja perusraivattavaa jäi vielä ainakin toiset 30 tuntia! Perusraivaus on siis hidasta ja kallista. Tämä käytännön koe osoitti, että kustannuslaskelmissa kutakuinkin säännönmukaisesti perusraivauskulut on alakanttiin arvioituja!!!

Raivausjätettä kertyi runsain mitoin. Suurimmat rangat karsimme polttopuiksi - oksat poltimme kahdessa nuotiossa, jotka roihusivat koko päivän. Nuotioiden sijat hehkuivat punaisina vielä myöhään pimenevään iltaan.

Illalla talkooväki sai nauttia Mattbölen tilan saunan löylyistä hikisen talkoopäivän jälkeen. Keruutuoteneuvojaksi kouluttautunut Irmeli oli valmistanut talkoolaisille tilaltaan keräämistään yrteistä rentouttavan jalkakylvyn. Saunan jälkeen nautinto jatkui ruokapöydän äärellä: tarjolla oli mm. peuraa ja mustatorvisienikastikkeen kera. Talkoopäivä oli siis kaikin tavoin onnistunut! Toimistotyöntekijät pääsivät hurjastelemaan risusavottaan ja Irmelin tulevan lammaslaitumen raivaushankekin pääsi jo hyvään alkuun.