Teksti ja kuvat: Kimmo Härjämäki

SUOMEN MAATIAISKARJA

Pohjoisugrilaisten kansojen nautakannoista polveutuvan suomenkarjan arvioidaan olevan yksi Euroopan alkuperäisimmistä lehmäroduista. Kaikki Suomen alkuperäisrodut on todettu olevan myös geneettisesti täysin omia rotujaan, eikä vain pelkkiä värimuunnoksia, kuten joskus aiemmin on luultu. Terminologisesti nauta on siis oma lajinsa, jonka alle rotujen ja kantojen käsitteet vielä jakautuvat. Rotuja ovat tässä tekstissäkin esitellyt kolme Suomen maatiaisrotua, Itä-, Länsi-, ja Pohjoissuomenkarja.

Suomenkarjalla on omanlainen fyysinen rakenne ja "persoonalliset" luonteenpiirteet. Eläimet ovat useimmiten nupoja (luonnostaan sarvettomia) ja ne ovat sitkeitä, ketteriä ja tulevat toimeen niukissa ja vaikeissakin olosuhteissa. Ne ovat siis sopeutuneet pitkän ajan kuluessa erinomaisesti maamme joskus ankariinkin ilmasto-olosuhteisiin. Tämän vuoksi alkuperäiskarja on mitä parhain vaihtoehto myös nurmilaitumia vähätuottoisimmille luonnonniityille ja hakamaille. Myös suomenkarjan maito on laadukasta ja vaikka tuotos voikin olla pitkälle jalostettuja maitorotuja vähäisempää, ovat eläimet usein pitkäikäisiä.

Maatiaiskarjarotujen tutkimusta kehitetään koko ajan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT), jossa on meneillä useita niin geneettiseen perimään kuin lajin hyödyntämistä "maaseudun imagon luojana ja matkailunedistäjänä" tutkitaan

 

Seuraavassa on muutamat tuntomerkit, joiden avulla voit tunnistaa maamme alkuperäiskarjarodut:

ITÄSUOMENKARJA (ISK) eli kyytöt
· Valkoinen selkä
· Punaruskean kirjava
· Pitkärunkoinen ruumiinrakenne
· Vanhin suomalainen karjarotu
· Erittäin uhanalainen, lehmiä Suomessa n. 300, varastossa 30 keinosiemennyssonnin spermaa

POHJOISSUOMENKARJA (PSK) eli Lapin lehmä
· Useimmiten puhtaanvalkoinen
· Myös musta- ja punaruskeista värisävyjä löytyy
· Pienempi ja lyhyempi ruumiinrakenne kuin kyytöllä
· Luonteenpiirteinä aktiivisuus, uteliaisuus ja kesyys
· Erittäin uhanalainen, ollut aikoinaan sukupuuton partaalla
· Nykyisin n. 250 lehmää ja keinosiemennyssonneja 20

LÄNSISUOMENKARJA (LSK)
· Väriltään normaalista melko tasaisen punaruskea
· Melko pitkärunkoinen, ruumiinrakenteeltaan "kyytön ja Lapin lehmän väliltä"
· Luonteelta rauhallinen.
· Eräs maailman korkeatuottoisimmista maatiaisroduista.
· Harvinainen, mutta ei uhanalainen.
· Suomessa lehmiä noin 4000 sekä pakastettuna usean kymmenen keinosiemennyssonnin spermaa

Alkuperäiskarjan säilyttäminen on monesti vapaaehtoista säilytystyötä ja lajin alkuperäisrodut olisivat tuskin säilyneet elossa ilman aktiivisten ja sitkeiden asiaan vakavasti suhtautuvien ihmisten ylläpitämiä populaatioita. Nykyisin kyyttöjen arvo on ymmärretty ehkä laajemmin. Niitä on otettu "uuden sukupolven" tiloille, jotka ovat oivaltaneet alkuperäiskarjan sympaattisuuden "markkina-arvon" esimerkiksi maatilamatkailun yhteydessä. Niukempiin olosuhteisiin tottuneina niiden arvo perinne- ja kulttuurimaisemien hoidon yhteydessä onnistuu helpommin ja antaa näiden kohteiden maisemaan oman mielenkiintoisen mausteensa.

Tämän artikkelin tietosisältö pohjautuu pitkälti Kirsti Hassisen hienoon kirjaan "Maatiaisten matkassa". Suosittelen tutustumaan - siellä on asiaa monista muistakin Suomessa elävistä alkuperäiseläinlajeista kuin vain naudoista!

Hassinen, K. 2006. Maatiaisten matkassa. Maahenki Oy. Gummerus kirjapaino Oy. 96s.

Maatiaisiin voit myös tutustua seuraavilla verkkosivuilla:

www.nordgen.org

www.mtt.fi/monimuotoisuus/maatiaiset1.htm