Teksti ja kuvat 10.4.2006 Kimmo Härjämäki

Erityisympäristötukien tulevaisuus - ennakkokuulumisia uudesta ohjelmakaudesta

Toinen erityisympäristötukikausi 2000-2006 alkaa olla lopuillaan. Varsinais-Suomessakin on saatu paljon hyviä alueita tukien piiriin, mutta edelleen hoitoa vailla on tuhansia hehtaareita maaseutualueiden monimuotoisuuskohteita ympäri maakuntaa. Seuraavan tukikauden kuvioita väännellään vielä virkamiespöydillä, mutta alustavaa tietoa tukien jatkosta on jo saatavilla. Lopulliset päätökset tukikaudesta 2007 eteenpäin saadaan vuoden 2006 syksyllä.

Tukien täyspainoinen hyödyntäminen kaikkien etu

Maatalouden erityisympäristötukia on voinut hyödyntää EU:hun liittymisestä lähtien. Siitä lähtien maiseman- ja perinnebiotooppien hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyviä tukia saavien tilojen määrä on Varsinais-Suomessa kasvanut vuosi vuodelta. Potentiaalisia tiloja, jotka voisivat tukia hyödyntää, on kuitenkin yhä paljon. Tukea voivat saada tilat, joiden alueella on perinnemaisemia, vanhoja laitumia, niittyjä, lajistoltaan arvokkaita pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä tai peltojen metsäsaarekkeita ym. Näitä alueita voidaan hoitaa laidunnuksen, niiton ja raivauksien tai näiden yhdistelmien avulla. Erityistukea saakin siis usein alueille, joilla ei juuri taloudellisesti muuta hyötykäyttöä ole - sen sijaan pienilläkin toimilla voidaan kaunistaa maisemaa ja parantaa useiden luonnonvaraisten maatalousympäristöissä elävien eliöiden olosuhteita.

Vuosi 2007 tuo uudistuksia maisemanhoidon ympäristötukiin

Seuraavana vuonna erityisympäristötukijärjestelmä kokee muutoksia. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan maatalouden uudessa ympäristötuessa tulee olemaan vain kaksi eri perinnebiotooppien ja maisemanhoitoon tarkoitettua tukimuotoa. Tuet eivät tätä nykyä kaikissa tapauksissa ole vastanneet hoidosta aiheutuvia kuluja, joten jatkossa esimerkiksi perinnebiotoopin hoitoon tarkoitettu tuki voi olla maksimissaan 450 euroa/ha/vuosi. Tämän lisäksi ei-tuotannollisista investointirahoista voidaan maksaa mm. perinnebiotooppien alkukunnostukseen (pensaikon ja puuston raivaus, raivausjätteen poiskeruu, karjatalouden rakennelmien kunnostaminen), arvokkaiksi luokitelluilla ja Natura-alueilla ns. peruskunnostustukea.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja maiseman kehittäminen ja hoito tukimuodot yhdistyvät myös vuonna 2007 "Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi". Luonnon monimuotoisuuden edistämissopimuksissa etusijalla ovat alueet, joille on laadittu luonnon monimuotoisuuden hoidon yleissuunnitelma. Varsinais-Suomessa yleissuunnitelmia ja muita suunnittelmia on laadittu kevääseen 2006 mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta mm. seuraavilla Varsinais-Suomen alueilla (jotka ainakin tulisi luokitella priorisoiduiksi kohteiksi):

Vuosi 2007 tuo uudistuksia maisemanhoidon ympäristötukiin

Seuraavana vuonna erityisympäristötukijärjestelmä kokee muutoksia. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan maatalouden uudessa ympäristötuessa tulee olemaan vain kaksi eri perinnebiotooppien ja maisemanhoitoon tarkoitettua tukimuotoa. Tuet eivät tätä nykyä kaikissa tapauksissa ole vastanneet hoidosta aiheutuvia kuluja, joten jatkossa esimerkiksi perinnebiotoopin hoitoon tarkoitettu tuki voi olla maksimissaan 450 euroa/ha/vuosi. Tämän lisäksi ei-tuotannollisista investointirahoista voidaan maksaa mm. perinnebiotooppien alkukunnostukseen (pensaikon ja puuston raivaus, raivausjätteen poiskeruu, karjatalouden rakennelmien kunnostaminen), arvokkaiksi luokitelluilla ja Natura-alueilla ns. peruskunnostustukea.

- Laitilan Untamala-Kodjala valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen maisemanhoidon yleissuunnitelma (2001) - Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Halikonjoen alue (2002) - Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Paattistenjoen alue (2003) - Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Sauvo - Karuna (2004) - Uudenkaupungin perinnemaisemat (2004) - Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Vampulan itäosa (2005) - Hiidentien maisemanhoitosuunnitelma (2005) - Tilakohtainen ympäristöneuvonta ja alueellinen yleissuunnittelu Savijoen maatalouspilotin loppuraportti (2005) - Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Kemiön pohjoisosa (2005) - Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vehmaalla ja Taivassalossa (2006) - Rekijoki - Paimionjoki - Muut pienemmät inventointikohteet Nämä ja muut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteet löytyvät ympäristökeskuksen nettisivuilta pdf-julkaisuina

Uutena tulevalla tukikaudella tullee tämänhetkisen version mukaan olemaan myös nk. Leader-toimintaryhmämalli, joka tarkoittaa sitä, että tietyissä tapauksissa myös muut kuin viljelijät voivat saada monimuotoisuuskohteiden hoitoon tukea. Mallissa alueellinen LEADER-toimintaryhmä on prosessissa mukana ja esimerkiksi kyläyhdistyksen tmv. yhteisön nimissä myös muut maanomistajat kuin viljelijät voivat hoitaa monimuotoisuuskohteitaan ja perinnebiotooppejaan erityisympäristötukien avulla.

Uutena on myös pienialaisten LUMO-kohteiden korotettu tuki. Mikäli uusi systeemi toteutuu, esimerkiksi pienialaisten ketojen ja muiden monimuotoisuudeltaan tärkeiden pikkukohteiden hoito tulee kannattavammaksi. Seuraavassa spekulatiivinen esimerkki, jos järjestelmä toteutuu ehdotetussa muodossaan:

Maatalouden ympäristötukiin liittyviä kysymyksiä ja maastokäyntejä voi tiedustella Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistykseltä (poista välit e-mail osoitteista):

Agrologi, maat.-metsät. yo.
Kimmo Härjämäki
kimmo . harjamaki @ vsperinnemaisemat . net
040 519 6545

Metsätalousinsinööri
Eriika Lundström
eriika . lundstrom @ kotikone . fi
040 717 8797

Kosteikot peltoalueiden monimuotoisuuden helmiksi

Pienialaisten kosteikkojen perustaminen on ollut tukikautena 2000-2006 viljelijän kannalta melko kannattamatonta. Tukea on saanut vain kosteikon pinta-alan mukaan, joten kosteikon perustamisen ja hoidon kuluja tuki on kattanut erittäin huonosti. Parannusta tähän on myös tulossa ei-tuotannollisten investointitukien muodossa. Vuodesta 2007 eteenpäin kosteikon perustaminen tulee siis kannattavammaksi ja niiden suunnitteluun ja neuvontaan panostetaan aiempaa enemmän. Lounais-Suomen ympäristökeskus yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa onkin nyt laatimassa yleissuunnitteluopasta monivaikutteisten kosteikkoalueiden yleissuunnittelun varalta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa laajempien aluekokonaisuuksien suunnittelussa tarkastellaan myös soveltuvat kosteikkojen paikat. Kosteikkojen perustamisessa suositaan luontaisesti vettymisherkkiä ja tulvivia alueita.

Kosteikkojen monimuotoisuusmerkitykset ovat laajat. Pieni kosteikko voi elättää pitkän lenkin ravintoketjua, kosteikon hyönteisistä ja sammakoista aina niistä ravinnokseen käyttäviin lintulajeihin. Kosteikoilla on myös oikeinsijoitettuna ravinnehuuhtoutumia hillitseviä vaikutuksia. Näitä monivaikutteisia kosteikkoja voitaneen tämän hetkisen tietämyksen mukaan perustaa myös Leader-toimintatavan avulla.

HYÖDYLLISTÄ TIETOA

Tukiohjelman kehittymiseen kannattaa tutustua Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla:

www.mmm.fi

www.lande2000.fi

Oulun maaseutukeskuksen viljelijöiden luonto-sivut

Viljelijän tukihakuopas