VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAYHDISTYS AUTTAA VILJELIJÖITÄ ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN HAUSSA JA KÄYTÄNNÖN HOIDOSSA

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. auttaa jälleen viljelijöitä perinnebiotooppien hoidon tukihaussa ja käytännön kysymyksissä projektin "Erityisympäristötukineuvonta ja tukikohteiden hoidon laadun parantaminen" myötä. Kesän aikana projektissa on kaksi työntekijää laitilalainen Kimmo Härjämäki sekä turkulainen Eriika Lundström. Lundström vastaa neuvonnasta pääosin Turun itäpuolisessa Varsinais-Suomessa ja Härjämäki Turku-Loimaa linjan länsipuolella.

Tukien täyspainoinen hyödyntäminen kaikkien etu

Maatalouden erityisympäristötukia on voinut hyödyntää EU:hun liittymisestä lähtien. Siitä lähtien maiseman- ja perinnebiotooppien hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyviä tukia saavien tilojen määrä on Varsinais-Suomessa kasvanut vuosi vuodelta. Potentiaalisia tiloja, jotka voisivat tukia hyödyntää, on kuitenkin yhä paljon. Tukea voivat saada tilat, joiden alueella on perinnemaisemia, vanhoja laitumia, niittyjä, lajistoltaan arvokkaita pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä tai peltojen metsäsaarekkeita ym. Näitä alueita voidaan hoitaa laidunnuksen, niiton ja raivauksien tai näiden yhdistelmien avulla. Erityistukea saakin siis usein alueille, joilla ei juuri taloudellisesti muuta hyötykäyttöä ole - sen sijaan pienilläkin toimilla voidaan kaunistaa maisemaa ja parantaa useiden luonnonvaraisten maatalousympäristöissä elävien eliöiden olosuhteita.

Millaisille alueille tukea vuonna 2006?

Vuonna 2006 erityisympäristötukea voi saada vain perinnebiotooppien hoitoon ja suojavyöhykkeiden perustamiseen. Tänä vuonna vanhentuville sopimuksille voidaan hakea myös jatkoa vanhojen luonnon monimuotoisuuden edistämis- ja maisemanhoito-sopimuksiin - muuten näiden tukimuotojen uusien sopimusten tekoa pitää odotella kevääseen 2007 asti.

Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan pellon ulkopuolisia alueita, joita hoidetaan / on hoidettu joko laiduntamalla tai niittämällä. Useat perinnemaisemat on erilaisissa inventoinneissa kartoitettu myös Laitilan seudulla, mutta ympäristötukiin soveltuvia kohteita voi löytyä muistakin kuin jo tiedossa olevista alueista. Kannattaa tutkiskella tilan vanhoja laitumia ja niittyjä ja kysyä neuvoja alueiden soveltuvuudesta erityisympäristötukeen yhdistyksemme erityistukineuvojilta. Perinnebiotoopeiksi voidaan luokitella alueet, joilla on selkeä perinteisen maankäytön historia näkyvissä joko maisemassa tai eliölajistossa. Soveltuvat luontotyypit perinnebiotoopin hoitosopimuksiin ovat:

- Natura-alueiden perinnebiotoopit, arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi inventoidut kohteet, luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelualueet sekä valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat perinnebiotoopit (=ensisijaiset neuvontakohteet)

- Metsälaitumet

- Hakamaat

- Erityyppiset niityt, jokivarsiniityistä pienialaisiin kyläketoihin

- Reunavyöhykkeet, mikäli niillä on merkkejä perinteisestä maankäytöstä

- Muut kohteet tapauskohtaisesti arvioituina

Suojavyöhykkeiden perustaminen tähtää vesistökuormituksen vähentämiseen peltoalueilta. Suojavyöhykkeitä voi perustaa erityisesti tulvaherkille peltokuvioille ja jyrkästi vesistöjen suuntaan viettäville peltolohkoille. Pellolle perustettavaan suojavyöhykkeen hoitoon voidaan ottaa mukaan maksimissaan 20 metriä leveä kaistale luontaista rantavyöhykettä, mikäli sen hoito edistää vesien- ja maisemansuojelun päämääriä.

Suojavyöhykkeet voidaan perustaa suojaviljaan tai suoraan heinä-/niittykasvien kylvöin. Paras tulos saadaan kylvämällä uusi nurmi viljasuojakylvöön tai perustamalla vyöhyke vanhalle viherkesannolle. Jatkossa suojavyöhykkeen hoitotoimiin liittyy niittoa tai laidunnusta. Niitoksen voi hyödyntää esimerkiksi karjan rehuna. Mikäli niitettyä heinää ei hyödynnetä, se tulee silti kerätä pois alueelta, eikä sitä saa varastoida alueille, jotka ovat tulvaherkkiä ja siten niittojätteen ravinteet voivat karata vesistöihin.

Suojavyöhykkeet voidaan rajata siten, että jyrkät, mutkaiset, joenuomia myötäilevät pellonosat voidaan ylempää rinteestä suoristaa ja saada näin järkevänmuotoiset viljelyalat. Kapeat, jyrkät ja viljelyarvoiltaan vähäiset pikkulohkot voidaan tapauskohtaisesti liittää kokonaan suojavyöhykesopimukseen. Tällaiset avoimet metsään rajoittuvat, heinäkasvillisuuden ympärivuotisesti peittämät reunavyöhykkeet ovat tärkeitä elinympäristöjä ja suojapaikkoja monille eliölajeille, kuten päiväperhosille ja riistalle.

Kysy apua neuvojiltamme

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksen kesän neuvontaprojektin tarkoituksena on keventää viljelijän taakkaa erityisympäristötukiin liittyvissä byrokratian koukeroissa. Neuvojamme laativat haussa vaadittavia hoitosuunnitelmaliitteitä arvokkaimmille tukikohteille. Tarkoituksenamme on myös auttaa hoitotoimenpiteiden käytännön toimeenpanon arvioinnissa. Kesän aikana pyrimme tekemään neuvontakäyntejä tiloilla, joilla on joko 10-vuotinen erityistukisopimus tai muuten erityisen arvokkaita hoitokohteita. Neuvontakäyntejä niin kohteiden hoitoon, lajistoon tai muihin kysymyksiin teemme projektin yhteydessä mielellämme.

Älä epäröi kysyä apua!

Koulutusta

Projektin yhteydessä tullaan kesällä järjestämään viljelijä- ja neuvojakoulutustilaisuus "Merenrantaniittyjen hoito ja lajisto". Tarkemman päivämäärän kurssista ja muuta informaatiota perinnemaisemista löydät nettisivuiltamme.

Maatalouden erityisympäristötukiin liittyviä kysymyksiä ja maastokäyntejä voi tiedustella Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksestä:

Agrologi amk, maat.-metsät. yo.
Kimmo Härjämäki
kimmo . harjamak i@ vsperinnemaisemat . net
040 519 6545

Metsätalousinsinööri
Eriika Lundström
Eriika . Lundstrom @ kotikone . fi
040 7178797