Teksti ja kuvat Kimmo Härjämäki, päivitetty 18.3.2008

Erityisympäristötuet entistä houkuttelevampia!

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmakausi on käynnistyy täydellä teholla keväällä 2008. Erityistukijärjestelmä uudistui jonkin verran ja maaseudun kehittämiseen tarkoitetut Leader- ja muut rahoitusinstrumentit ovat nyt käytössä. Tarkat asetukset ja hakulomakkeet saadaan maaliskuussa 2008, mutta tällä hetkellä tiedetään, että kaikkien ympäristötuen erityistukien haku on auki keväällä 2008.

Varsinais-Suomessakin on saatu paljon hyviä ja uusia alueita tukien piiriin, mutta edelleen hoitoa vailla on tuhansia hehtaareita maaseutualueiden monimuotoisuuskohteita ympäri maakuntaa. Myös suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja tarvitaan lisää niin monimuotoisuuden kuin vesiensuojelunkin nimissä. Varsinais-Suomessa ympäristötuen erityistukien määrä on Suomessa kärkiluokkaa. Tähän syynä on ensinnäkin se, että lounaisen sijainnin vuoksi luonnon monimuotoisuus on lähtökohtaisesti korkeampi, mutta myös aktiivisella yhteistyöllä ja viljelijöiden omaehtoisella kiinnostuksella aihepiiriä kohtaan on suuri merkitys. Erityisesti vuonna 2007 tuet kiinnostivat: esimerkiksi perinnebiotooppihakemuksia tuli lähes 100, osa toki vanhojen sopimuksien uusintoja. Toisaalta esimerkiksi Perniössä tehdyn luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelman myötä viljelijät innostuivat erityistuista; lumo- ja perinnebiotooppihakemuksia tuli yli 30 kappaletta!

 

Varsinais-Suomessa erityisympäristötukia on voimassa seuraavasti (Lähde: TIKE, Varsinais-Suomen TE-keskus)
Sopimustyyppi kpl Hehtaaria Myönnetty tukea 2006
Lanta 900 30 000
852 000
Luomu 290 11 600
1 405 000
Suojavyöhykkeet 571 1 650
738 000
Kosteikot, altaat 85 100
16 000
Säätösalaojitus 33 480
46 000
Pohjavesialueet 1 5
600
Perinnebiotoopit 315 3 650
1 119 000
Luonnon monimuotoisuus
304 1 800
637 000
Maiseman kehittäminen
92 340
101 000
Alkuperäisrodut 96 78 000
Yhteensä 2687
49 625
4 992 600

ERITYISYMPÄRISTÖTUKIHAKEMUKSET 2007

22.5.2007

Sopimustyyppi

kpl

2030 Suojavyöhyke 5 v

151

2031 Suojavyöhyke 10 v

47

2032 Kosteikon hoito 5 v

3

2033 Kosteikon hoito 5v (LEADER)

2034 Kosteikon hoito 10 v

1

2035 Kosteikon hoito 10 v (LEADER)

2036 Luonnon ja maiseman monimuotoisuus 5 v

48

2037 Luonnon ja maiseman monimuotoisuus 10 v

22

2038 Perinnebiotooppi 5 v

99

2039 Perinnebiotooppi 5 v (LEADER)

3

2040 Luomu

31

2041 Lannan käytön tehostaminen

420

2042 Pohjavesialueen peltoviljely

3

2043 Alkuperäisrotu

39

2044 Alkuperäiskasvien viljely (2007)

YHTEENSÄ

867

Tukikausi 2007-2013 on tuonut uudistuksia perinnebiotooppien ja maisemanhoidon ympäristötukiin:

Maatalouden uudessa ympäristötuen erityistuissa on nykyisin vain kaksi eri perinnebiotooppien ja maatalouden luonnonhoitoon tarkoitettua tukimuotoa. Tuet eivät tähän asti kaikissa tapauksissa ole vastanneet hoidosta aiheutuvia kuluja. Nykyisin perinnebiotoopin hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitetut tuet nousivat maksimissaan 450 euroon/ha/vuosi.

Tämän lisäksi ei-tuotannollisista investointitukea voidaan mm. perinnebiotooppien alkukunnostukseen ja kosteikon perustamiseen (pensaikon ja puuston raivaus, raivausjätteen poiskeruu, karjatalouden rakennelmien kunnostaminen & kosteikon perustamiskustannukset), arvokkaiksi luokitelluilla ja Natura-alueilla ns. peruskunnostustukea. Ei-tuotannollista investointitukea haetaan erilliseen kuitti- ja oman työkuluarvion perusteella TE-keskuksen maaseutuosastolta vasta kun kustannukset ovat syntyneet. Maksatusta voi hakea 2 kertaa vuodessa. Maksimissaan kulut voivat olla perinnebiotooppien osalta 676 €/ha ja kosteikoissa 4 000 €/ha. Toimenpiteet voidaan jakaa kahdelle vuodella, anomuksesta myös kolmannelle vuodelle. Peruskunnostuksen jälkeen alueelle on haettava normaalisti erityisympäristötukisopimusta.

LUMO-tuessa eli "Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen"-tuessa on tapahtunut myös sisällöllisiä muutoksia. Lumo-kohteilla pellon metsäsaarekkeiden maksimipinta-ala on noussut aiemmasta 0,5 hehtaarista 1 hehtaariin.

Lumokohteita ovat monilajiset pellon ja metsän/vesistön/tien väliset reunavyöhykkeet (maksimissaan 20 metrin leveydeltä), muinaisjäännöskohteet, lintujen levähdys- ja ruokailualueet. Luonnon monimuotoisuuden edistämissopimuksissa etusijalla ovat alueet, joille on laadittu luonnon monimuotoisuuden hoidon yleissuunnitelma.

Varsinais-Suomessa yleissuunnitelmia ja muita suunnitelmia on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta mm. seuraavilla alueilla (jotka ainakin tulisi luokitella priorisoiduiksi kohteiksi):

Laitilan Untamala-Kodjala valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen
maisemanhoidon yleissuunnitelma (2001)
Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Halikonjoen alue (2002)
Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Paattistenjoen alue (2003)
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Sauvo -
Karuna (2004)

Uudenkaupungin perinnemaisemat (2004)
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Vampulan
itäosa (2005)

Hiidentien maisemanhoitosuunnitelma (2005)
Tilakohtainen ympäristöneuvonta ja alueellinen yleissuunnittelu Savijoen
maatalouspilotin loppuraportti (2005)

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Kemiön
pohjoisosa (2005)

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vehmaalla ja
Taivassalossa (2006)
Perniön alueen luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma (Ilmestyy 2007)
Rekijoki
Paimionjoki
Muut pienemmät inventointikohteet

Nämä ja muut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteet löytyvät pdf-julkaisuina osoitteessa:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7123&lan=fi

Uutena uudella tukikaudella on Leader-rahoitteinen erityistuki, joka tarkoittaa sitä, että tietyissä tapauksissa myös muut kuin viljelijät voivat saada monimuotoisuuskohteiden hoitoon tukea. Käytännössä tämä tarkoittaa rekisteröityä yhdistystä. Esimerkiksi kyläyhdistyksen nimissä myös muut maanomistajat kuin viljelijät voivat hoitaa monimuotoisuuskohteitaan ja perinnebiotooppejaan erityisympäristötukien avulla. Yhdistykset voivat normaalisti myös vuokrata muiden kuin viljelijöiden perinnebiotooppeja tai potentiaalisia kosteikkoalueita ja hakea tukea näille. Tämä vaatii runsaasti tiedotusta yhdistyksille, mutta on varteenotettava uusi vaihtoehto kohteiden saamisessa hoidon piiriin. Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksessä on käynnisteillä hanke, jolla tähän päämäärään pyritään. Näillä näkymin vuoden 2008 täyteen vauhtiin pääsevässä LeaderLuotsi -hankkeessa tarkoitus on nimenomaan järjestää tiedotusta ja koulutusta erityisesti yhdistyksille ja muille paikallistoimijoille. LeaderLuotsissa tullaan palkkaamaan henkilö Varsinais-Suomen 5:n eri toimintaryhmän yhteiseksi ympäristöaktivaattoriksi.

Tukijärjestelmässä on uutta myös se, että yli 65 -vuotias ei voi enää hakea mitään tukea. Perinnebiotoopeilla ja LUMO-kohteilla on tulevaisuudessa myös tapauskohtaisesti torjunta-aineiden käyttömahdollisuus (luvanvaraista esim. vesakontorjuntaan).

Uutena on myös pienialaisten LUMO-kohteiden korotettu tuki. Esimerkiksi pienialaisten ketojen ja muiden monimuotoisuudeltaan tärkeiden pikkukohteiden hoito tulee kannattavammaksi. Kohde pitää olla inventoitu joko valtakunnallisesti/maakunnallisesti/paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi tai niiden arvot on todettavissa (ympäristökeskuksen toimesta) näitä vastaaviksi. Näille 5-30 aarin kokoisille kohteille voidaan anoa kiinteä tukea, 135 €/ha/vuosi. Tuki sopii siis erityisesti pienille kyläkedoille, uhanalaisten lajien kasvuympäristöille jne.

Kosteikot peltoalueiden monimuotoisuuden helmiksi

Pienialaisten kosteikkojen perustaminen on ollut tukikautena 2000-2006 viljelijän kannalta melko kannattamatonta. Tukea on saanut vain kosteikon pinta-alan mukaan, joten kosteikon perustamisen ja hoidon kuluja tuki on kattanut erittäin huonosti. Parannusta tähän on myös tulossa ei-tuotannollisten investointitukien muodossa. Vuodesta 2007 eteenpäin kosteikon perustaminen tulee siis kannattavammaksi ja niiden suunnitteluun ja neuvontaan panostetaan aiempaa enemmän. Lounais-Suomen ympäristökeskus yhdessä MMM:n kanssa on laatinut ohjekirjaset kosteikkoalueiden suunnittelusta ja hoidosta.

Säkylän Pyhäjoen varteen on perustettu useita vesiensuojelullisia kosteikkoja. Kosteikkojen perustaminen voi joskus olla hyvinkin helppoa patoamisella ja pienimuotoisilla kaivutöillä.

Kosteikkojen monimuotoisuusmerkitykset ovat laajat. Pieni kosteikko voi elättää pitkän lenkin ravintoketjua, kosteikon hyönteisistä ja sammakoista aina niistä ravinnokseen käyttäviin lintulajeihin. Kosteikoilla on myös oikeinsijoitettuna ravinne- ja kiintoaineshuuhtoutumia hillitseviä vaikutuksia. Näitä monivaikutteisia kosteikkoja voitaneen tämän hetkisen tietämyksen mukaan perustaa myös Leader-toimintatavan avulla.

Uutta kosteikkotukiasioissa ovat:

· Tukea voidaan hakea alueelle, jossa peltoa on yli 20 % koko valuma-alueesta

· Kosteikon pinta-ala on vähintään 0,5% valuma-alueen pinta-alasta (so. Pienien kosteikkoketjujen perustaminen jokivarsien latvaosiin, kuin yhden ison perustaminen suistoalueelle on niin taloudellisesti, käytännön toteuttamisen kannalta kuin lopputuloksen kannalta parempi ratkaisu). Laajoilla valuma-alueilla riittävän laajan kosteikon perustaminen voi olla maanomistusolosuhteista tai muista syistä johtuen vaikeata aivan jokien alajuoksuilla.

· Leader -toimintatavan avulla myös muut kuin viljelijät voivat hakea tukea. Tukea voivat hakea kyläyhdistykset, riistan- ja metsänhoitoyhdistykset, vesiensuojeluyhdistykset ja muut yhteisöt, jotka ovat rekisteröityneitä

· Kustannusten ja laskujen perusteella perustamiseen voidaan saada maksimissaan 4 000 € / kosteikkohehtaari. Investointi voidaan tehdä 1-2 vuoden aikana, mutta uutta 4000 euroa ei toisen vuoden aikana voi saada.

· Perustamisen jälkeen haetaan normaalisti kosteikon hoitotukea.

Lue kosteikoista lisää Lounais-Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21561&lan=fi

Kosteikkojen yleissuunnittelusta ja mitoituksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=228395&lan=fi&clan=fi
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi

Hakuajankohdat:

Erityisympäristötukiin liittyvissä hakuajoissa on uuden tukikauden myötä tapahtunut muutoksia.

Hakemus ja VAADITTAVAT LIITTEET tulee olla perillä TE-keskuksessa tukihaun yhteydessä 30.4.2008.

Lisäksi useimmat sopimukset voivat alkaa vasta 1.10. alkaen.

Hakemuksissa siis myös seuraavan 5/10 vuoden hoitosuunnitelma tulee toimittaa vappuun mennessä. Suunnitelman laatimisessa kannattaa hyödyntää asiantuntijoita tai Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatimia suunnitelmapohjia, jotta kaikki sopimuksissa vaadittavat tiedot tulevat täsmällisesti huomioduiksi ja kustannukset oikein lasketuksi. Kustannuslaskelman kanssa kannattaa olla tarkkana!

Haettua summaa ei hallinnossa enää voi enää jälkikäteen korottaa!

1.5. alkavat:

- luomu ja luomukotieläin (5 v)- alkuperäisrodut (5 v) - alkuperäiskasvit (5 v) - suojavyöhykkeet (5 tai 10 v) alueilla, joilla on tehty yleissuunnittelua tai joilla on ollut tai on kylvetty nurmi kesällä 2006 (huom.! Molempien ehtojen täytyttävä!)

1.10. alkavat:

- muut kuin yllämainitut suojavyöhykkeet (5 tai 10 v)- monivaikutteinen kosteikko (5 tai 10 v)- pohjavesialueiden viljely (5 v)- säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys (5 v)- perinnebiotooppi (5 v)- luonnon ja maiseman monimuotoisuus (5 tai 10 v)

 

KAIKKI ERITYISYMPÄRISTÖTUKITASOT PÄHKINÄNKUORESSA €/ha

  • Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito A- ja B-alue 450
  • Monivaikutteisen kosteikon hoito 450
  • Ei-tuotannollinen investointituki (1./2.vuosi) yhteensä max. 4000 € / 1-2vuotta·
  • Pohjavesialueen peltoviljely 161
  • Säätösalaojitus 156
  • Säätökastelu 156
  • Kuivatusvesien kierrätys 156
  • Perinnebiotoopin hoito 450
  • 5-30 a (pieni arvokohde, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi tai niiden arvoihin verrattava kohde) kiinteä tuki 135 €/kohde
  • Ei-tuotannollinen investointituki perinnebiotoopeille (1./2 vuosi) 676€/1-2 vuotta
  • Luonnon ja maiseman monimuotoisuus 450·
  • Luonnonmukainen tuotanto 139
  • Luonnonmukainen kotieläintuotanto 243
  • Alkuperäiskasvien viljely 450
  • Alkuperäisrotujen kasvattaminen €/ey
    • Itä- ja pohjoissuomenkarja 500
    • Länsisuomenkarja 270·
    • Suomen-, Ahvenanmaan- ja Kainuunharmaslammas 270 ·
    • Suomenvuohi 270
    • Suomenhevonen 270
    • Maatiaiskanat ja -kukot
      • 20 - 39 eläintä 100 €/tila
      • 40 - 59 eläintä 150 €/tila
      • 60 + eläintä 250 €/tila

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys tarjoaa jatkossakin puolueetonta neuvontaa erityisympäristötukiasioissa. Maatalouden ympäristötukiin liittyviä kysymyksiä ja maastokäyntejä voi tiedustella Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksessä Eriika Lundströmiltä, Eija Hagelbergiltä tai Kimmo Härjämäeltä, jotka tekevät tilakohtaisia suunnitelmia omilla toiminimillään.

Jatkossa Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksessä toimii myös toimintaryhmien yhteinen ympäristöluotsi, joka tulee järjestämään neuvontatilaisuuksia ja houkuttelemaan yhdistyksiä hoitamaan perinnebiotooppeja ja perustamaan kosteikkoja Leader-toimintatavan avulla.

Ympäristöluotsiksi valittiin talvella 2008 FM, Eija Hagelberg. Täydellä tehollaan hanke pyörähtää käyntiin vasta syksyllä 2008, kun TE-keskus vahvistaa rahoituksen. Tätä ennenkin luotsia voi toki pyytää esitelmöimään erilaisiin tapahtumiin.


Soita ja kysy erityistukiasioista:

FM Eija Hagelberg - 0500 609526

eija.hagelberg (ät) gmail.com

Metsäntalousinsinööri Eriika Lundström - 040 717 8797

eriika.Lundstrom (ät) kotikone.fi

Agrologi., maat.-metsät. yo. Kimmo Härjämäki 040 5196545

kimmo.harjamaki (ät) vsperinnemaisemat.net

HYÖDYLLISTÄ:

Tukiasioihin kannattaa tutustua Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla:
http://www.mmm.fi, http:/www.maaseutu.fi, http:/www.mavi.fi

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen maatalouden ympäristönsuojelu-sivusto: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=2061&lan=fi

Suunnitelmapohjat perinnebiotooppi-, suojavyöhyke- ja lumo-kohteille: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=181187&lan=fi

Uudenmaan ympäristökeskuksen informatiiviset sivut ravinnetaseista: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=20974&lan=fi