Teksti ja kuvat: Iiro Ikonen

Kasvibongareitako Varsinais-Suomessa !

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksen kevätretken aikana tutustuttiin Östergötlannin viehkeisiin maisemiin mm. lääninhallituksen luonnonsuojeluosaston päälikön Claes Svedlindhin opastuksella. Claes tuli 4 hengen ryhmänsä kanssa Suomeen vastavierailulle kasvibongausretkelle heinäkuussa ja tilaisuus oli esitellä varsinaissuomalaista harjuluontoa ja perinnemaisemia. Ruotsalaisilla oli mukana pitkä kasvilista jota he kävivät järjestelmällisesti läpi. Edellisenä vuonna sama ryhmä oli kierrellyt ympäri Norjaa kasvien perässä. Etsittävien listalle oli päässyt useita kymmeniä lajeja, jotka ruotsista puuttuvat tai olivat harvinaisia. harvinaiset "hennot ja notkeat" näkinruoholajit (Najas flexilis ja Najas tenuissima), suomenlumme (Nympheaea tetragona), kaitaängelmä (Thalictrum lucidum). Listalla oli myös Ruotsissa harvinainen mutta Suomessa tavallinen kapealehtipaju (Salix rosmarinifolia).

Aikaa olivat ruotsalaiset varanneet Varsinais-Suomessa yhden päivän. Tutustuttuani listaan päätin ottaa kohteeksi Someron sekä geologisesti mielenkiintoisen Hyyppärän harjualueen sekä Rekijoen maisemat. Matkalla Suomusjärven kohtaamispaikalle kävin nyppäämässä Aneriojärven tulevan lintutornin vierestä kapealehtipajun, jota piti sitten mennä uudelleen katsomaan in situ.

Hyypärällä tavoitteena oli tutustuttaa ruotsalaiset hietaneilikkaan (Dianthus arenarius ssp. borussicus), tunturikurjenherneeseen (Astragalus alpinus ssp. arcticus) sekä kangasraunikkiin (Gypsophila fastigiata) ja käydä edustavilla lettokohteilla. Näin tehtiinkin ja samalla tutustuttiin Maisemajuna -projektin tekemään hoitotyöhön. Letto- ja lähdekohteiksi valittiin Kiikalan kultalähde sekä Someron yrttikorpi. Kultalähteellä katsottiin mätäs- ja hetesaraa (Carex appropinquata ja Carex acutiformis) Yrtti -nimi tulee Yrttikorven alueella tavattavasta väinönputkesta (Angelica archangelica), joka on pohjoisen lajeja mutta reliktinä lähdekorvessa. Yrttikorvessa oli havaittu myös lettosaraa (Carex heleonastes), jota etsiskeltiin leton reunamilta tuloksetta, hienoja indikaattorilajeja pelkästään leton reunollakin on vaikka muille jakaa kuten harsosammal (Trichocolea tomentella), raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria), tuoksumatara (Galium odoratum), soikkokaksikko (Listera ovata), herttakaksikko (Listera cordata) sekä korpisara (Carex loliacea). Tunterikurjenhernettä kasvoi noin 150 yksilöä pienellä alueella Kalaton -suppalammen vieressä, joten samalla harrastettiin vähän seurantaakin. Esiintymän koordinaatit laitettiin kepsulla talteen.

Rekijoella tutustuttiin sitten Ruotsissa niin ikään yllättäen harvinaiseen nurmikaunokkiin (Centaurea phrygia) ja vienansaraan (Carex atherodes). Vienansaran kasvustot olivat laitumen puolella, mutta laidunkierto ei ollut vielä ulottunut kuviolle ja saatiin ihastella komeita kukintoja lähellä Häntälän kyläkeskusta. Kipsalta bongattiin halvalla hyviä jätskipalloja (Wanha suklaa ja Supertiikeri). Opastin ruotsalaisia Rekijoen yössä liito-oravan (Pteromys volans) etsintään, myöhemmin kuullaan onnistuiko se operaatio. Pikkuapollon (Parnassius mnemosyne) lento oli jo todennäköisesti loppunut ja yhtään valon jumalattaren suosikkia ei enää iltähämyssä osunut silmäkulmaan. Soitin vielä ruåttalaisten puolesta Pohjois-Karjalaan Sirkka Hakalistolle ja eräälle joensuulaiselle kasviharrastajalle ja kavereille luvattiin hakea Liperistä oikukkaat Najas-lajit ja rajan pinnasta Alchelmilla -sotatulokkaat sekä kaitaängelmän koordinaatit luvattiin paljastaa Möhköstä. Myös tulvarantojen Carex bohemica eli mykerösara oli heille must. Isovesirikko (Elatine alsinastrum) oli hakusessa, Raision Haunisten altaalle eivät kaverit ehättäneet, mutta ehkäpä sitä ja suomenlummetta saivat vielä ihailla Keski- tai Itä-Suomessa. Toivottelin lykkyä pyttyyn.

Suomessa ei vastaavia kasvibongareita niin paljon ole, joskus olisi toisaalta kiva panna vahinko kiertämään ja koota vaikkapa virolaisista kasviharvinaisuuksista vastaava lista ja kiertää kohteet läpi. Mukava tutustua matkan lomassa uusiin edustaviin luontokohteisiin ja keskustella eri habitaattien ja lajien hoidosta. Ilmoittautukaa halukkaat mulle niin pannaan tuumasta toimeen vaikka ensi vuoden aikana.

Ruotsalaiset intomielet ovat löytäneet vienansaran (Carex atherodes) Häntälästä